perjantai 27. lokakuuta 2017

PaaPiin Pop-Up Kajaanissa

Minusta on ihana kun kangasfirmat muistavat myös meitä pohjoisemmassa asuvia ja erityisesti Kainuussa olevia.
Tällä kertaa Kainuun valloitukseen oli (on yhä kun tätä kirjoitan) lähtenyt kokkolalainen PaaPiin ihanine kankaineen 😘

Tyttären kanssa lähdimme piipahtamaan Kainuun Pirtillä samalla kun kauppaan suunnistimme. Emmekä todellakaan turhaan sinne menneet. Pop-Up Kempeleessä aikaisemmin laittoi miettimään liekö kangasvalikoima olisi kovinkaan kattava. Yllätys oli iloinen! Kankaita oli paljon ja myös joulua oli jo ajateltu!

Mukaan tarttuivat suunnitellusti jouluinen Siirin ja Myyryn joulukuusi -trikoo ja tyttären anovan ilmeen vuoksi Vintage autot -trikoo
"Tästä paita minulle"


Eli kaivoin jälleen luottokaavaksi muodostuvan PaaPiin Siiri tunikakaavan ja sainkin samalle illalle leikattua kankaan! Saumuroinnissa ja ompelussa meni muutama päivä lisää.


Kuten ole saattanut mainita vajaa 4 vuotias tyttäreni on keräilyiässä ja rakastaa vaatteissa taskuja. Olenkin ottanut tavoittekseni tehdä hänelle ompelemiini vaatteisiin taskun ja jos vain mahdollista niin useamman.
Tähän tunikaan tein kaksi taskua. Enkä voinut vastustaa kiusausta hyödyntää kuviota. Taskut on tukikankaalla vahvistetut ja vain päälle tikatut. Käyttö näyttää miten niiden käy, mutta pienellä kokemuksella uskoisin niiden ajan asiansa 😅



Lisäksi olen jostain blogista bongannut ihania tonttulakkeja, jotka onkin tehty kuosillisista tai muutoin "epäjouluisista" kankaista. Niinpä siis minäkin perässä!


-Marjo

torstai 19. lokakuuta 2017

Tarveompelua

Ompelusuunnalla on hieman hiljaisempaa ollu muutama pari viikkoa. Lähinnä pipoa tai pientä asustetta jaksanut tehdä. Muutamat kaavat sain piirretyä ja palautettua lehdet kirjastoon. Lapsi on sairastellut ja muuten on ollut kiireistä. Tarveompelua kuitenki hieman ehtinyt.

Vimman lettistä työkaverille pipo

Tyttäreille tuubihuivi
Miehelle pipo

Poika vaihtoi pois pinnasängystä ja uudessa sängyssä alimmainen laita oli sen verran korkealla patjan reunasta, että välistä mahtui tyyny tippumaan. Yksi yö poika oli saanut toisen jalanki sivulaidan väliin jumiin. Tietysti itki puoliunessa kun ei tajunnut, miten pääsee irti. Mietin sitten, millaisen patentin saisin ommeltua. Lopulta päädyin ompelemaan pötkylän /"madon", joka oli tuohon rakoon riittävän paksu tukkimaan sen. Samalla pääsin käyttämään loputonta tilkkulaatikkoani. Leikkasin tilkuista saman levyisiä mutta eri pituisia paloja. "Raidoista" ei siis tullut tasapaksuja. Aivan kirjavan väristä en halunnu pötkylästä, joten valikoin vähän sävyn mukaan. Sitten vain saumuroimaan yhteen palat. En käyttänyt ollenkaan tukikangasta (koska se oli loppu). Tilkut olivat lähinnö trikoota. Täytteeksi käytin kangassilppua ja vanhan tyynyn vanuja. Olen laittanut yhteen pussiin kaikki pikkusoirot ja ompelujätteet, jotta voi täytteeksi tunkea myöhemmin. Pötkylästä tuli aika raskas ja pitkä, mutta pysyypä hyvin paikallaan!


Leikkausseuraa ♡




Valmis pötkylä


tiistai 17. lokakuuta 2017

Laiskan pelastus - FOE-nauha

Voitin Oulun Pop-upissa Tyyne-Esteriltä 2m kankaita, joista perhoset tytär varasi paitakankaaksi heti. Toteutus on hieman odottanut, kun kaavojen piirtäminen 1 vuotiaan kuopuksen kanssa on hieman sanotaanko haasteellista 😅
Viime viikolla vihdoin sain kaavat ja kankaat leikattua. Myös Versonpuodin Kuha-pussikin kotiutui siskoltani, joten pääsin sarjatyönä tekemään tunikoita.

Olen nyt ihastunut PaaPiin kaavakirjan yksinkertaisiin kaavoihin. Tällä kertaa kaavavalinnaksi valikoitui Siiri -tunika koossa 104cm.
Twistinä lisäsin molempiin tunikoihin raitakankaasta taskun. Raitakangas eksyi pidennetyltä viikonloppureissulta mukaan Jyväskylän kangaskaupasta. Käynnin arvoinen paikka - vaikka olisin voinut vannoa navigaattorin ohjastaneen harhaan kun omakotitalo-alueelle meidät opasti 😁


FOE-nauhaa olen nyt innostunut käyttämään tajuttuani sen yksinkertaisuuden. Suoralla ompeleella  olen kiinnittänyt FOEn pääntielle ja pussittanut helmaa - Nopeaa ja yllättävän siistiä. Lisäksi FOEta on mahdollista ostaa lähes kaikissa sateenkaaren väreissä. Itse olen hamstrannut lähinnä mustaa ja valkoista.



-Marjo

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Myyjäisiä kohti

Ruuhkavuodet tuovat omat haasteensa harrastamiseen. Niinpä kaikki on aloitettava hyvissä ajoin.
Lupauduin viime vuonna joulumyyjäisiä täksi vuodeksi. Tarkoituksenani olisi päästä eroon kankaista jotka ovat pitkään odottaneet tarkoitustaan kaapissa ja samalla kerätä rahaa lasten (mitä uskomattomimpiin) joululahjatoiveisiin 😅
Vaikka tuskin tuottoa tulee niin paljon että kladiaattorit -ohjelman pyramidia saan hankittua vanhemmalle 🙈😁


Kosteussyöpöt ovat ensimmäiset valmistuneet. Kissanhiekkaa sisältävät Marimekon kankaasta ommellut pussukat on testattu omassa autossa ja hyvin toimivat 👌 ei ole ikkunat olleet huurussa sisältä.


Tein myös tällaisessa muodossa muutaman, jotka sopivat vaikka kumisaappaiden taikka luistimien sisään.




Lisäksi lisää tilkkupeittoja.


Ja rapinaleluja.

- Marjo

maanantai 2. lokakuuta 2017

Ihana kamala peittari



Tein kummitytölleni viemiseksi uudet housut ja bodyn. Bodyn loppuhuolitteluissa peittari kuikutteli taas ja tulos ei sisäpuolelta ole kaunista katseltavaa. Ärsyttää, kun muutoin vaatteet onnistuivat mielestäni ihan hyvin. Neppareitten kiinnityksen kanssa yritin olla huolellinen, mutta aina pientä värkkäämistä niiden laitto. Onneksi Prymin pihdeillä laitto on kohtuullisen helppoa. Muistaa vaan tarkistaa, miten päin nepparit tulee. Ja tietysti koittaa oikeaan kohtaan tähdätä! Ensimmäiset nepparit vuosi sitten kiinnitin vasaroimalla. Onnistuihan se niinkin, mutta oli äänekkäämpää ja isompi riski epäonnistua.



Mutta se kiukuttelun aihe.. Tilasin kesällä Karnaluksista Virosta itselleni Janomen coverpro 2000cpx peitetikkikoneen/tasosaumurin.  Sillä on mukava huristella menemään. Kone on ainakin saumuriani reilusti hiljaisempi. Nykyisin en ompelukoneessa kaksoisneulaa käytä lainkaan. Hihansuut, helmat ja usein myös pääntiet (laiskuuttani) ompelen peittarilla. Niin helppoa! Ommel joustaa huomattavasti enemmän, joten se ei venyessään katkea. Lapsetkin saavat paidat pujotettua paidat pään yli helposti.



Mutta entäs ne paksut saumat ja monet kangaskerrokset? Niissä välillä tökkii. Olen lukenut (lähinnä keskustelupalstoilla ja facebook-ryhmissä), että syöttäjiä kannattaisia nostaa ylemmäs. Olen tutkaillut omaa konettani eikä syöttäjät erityisen alhaalla ole. Voisihan tuota kokeilla, mutta vielä en ole uskaltanut. Toisena vaihtoehtona olen miettinyt langan vaikitusta tikkiin. Musta lanka toimii ompelukoneessakin huonoiten, joten olisikohan vika vain siinä. Ärsyttää kun kone välillä toimii kuin unelma ja välillä ei saa kuin suttua aikaiseksi. Kone myös vaatii ns. sisäänajoa, joten toivoa vielä on. Ompelumetrejä vaan urakalla lisää!