Nukelle vaatetta

Olen yrittänyt tuhota kangastilkkujani.. siis tosissani. Teinkin kuusi tilkkupeittoja ja kasan vauvan tumppuja. Silti sitä pienempää palasta jota en ole raaskinut heittää pois, pyörii laatikoissa.

Kummityttöni äidiltä tiedustelin hieman ennen joulua uudelleen lahjatoivetta ja sain pyynnön nukenvaatteista Baby Bornille.
Ei siis kuin saksimaan kankaita 🙄

Tuloksena oli pieni setti

Tyttärenikin innostui vaatteista ja erityisesti pyynnöille tuli voimakkaampi vaade kun pukin kontista löytyi oma Baby Born nukke.

Nämä sain tänään uuden vuoden aattona valmiiksi

Täytyy sen verran itseäni olkapäälle taputella, etten kertaakaan menettänyt hermojani näitä ommellessani. Lisäksi kranttuileva Eva-saumurinikin katkaisi syyttä langat vain kerran (älyttömän suuri saavutus!)

Se tuleeko näitä enempää ommeltua.. en osaa sanoa..
- Marjo

Joulun tunnelmaa

Kotona alkaa jo olla jouluiset fiilikset. Kuusi koristeltiin lasten kanssa viikonloppuna ja joululaulut soivat taustalla. Suurin osa viime päivien ja viikkojen ompeluksista on lahjapaketteihin menossa. Niistä vielä osa on viimeistelemättä ja jokunen aloittamattakin.

Itselle on tullut vähän vaatteita ommeltua, kun lahjat ovat menneet edelle. Pikkujouluihin oli kuitenkin saatava jotain uutta! Siispä punaisen trikoon kimppuun. Visiona oli rento mekko, lyhyillä hihoilla ja levenevällä helmalla. Aika hyvin tämä visio toteutuikin, pikkukoulut tosin peruuntuivat. Mekossa käytin useampaa ennestään tuttua kaavaa. Melkein pitäis näistä piirtää yksi ns oma kaava, sillä se on ihan lemppari. Holkkihihat valmistuu nopsaan ja istuu mukavasti.

Kaveriksi tälle tuli aika sattumaltakin Nappinjan ihanasta pioni-kankaasta takki. Aiemmin tekemälläni neuletakin kaavalla lähdin työstämään tätä pioni-kangasta. Paljon muokkailin, mm pääntien muotoa ja hihan istutusta. Kertaalleen jouduin hihat purkamaan kun meinasi hartialinja tippua liian alas. Vielä vaatisi kaava hiomista, mutta onneksi tästä veriosta tuli ihan onnistunut. Kangas on ihanan pehmeä ja lämmin nukattu jc.

Näistä kahdesta muodostui yhdessä ihana jouluasu ♡ todella hyvin sopii värit yhteen. Hauska kun helmojen pituuskin on lähes sama.

Ihanaa joulun odotusta kaikille ♡

- Taru

Kuka saa lorupussiin kurkistaa?

Työkaverini pyysi tytölleen lorupussin. Kuulemma tyttö on jo useampaan kertaan sellaisesta haaveillut. Ei kun hommiin vaan.

Omistan vain muutaman puuvillakankaan, joten suurta valinnan varaa ei ollut. Onneksi muistin, että tein toiselle ystävälleni vauvalahjaksi keväällä PaaPiin Siirista ja Myyrystä unipesän. Sitä kangasta jäi pikkutilkkuja. Juuri sopivasti kuviokin kohdistui pieneen lorupussiin. Pussukan tein molemmin päin käytettäväksi. Kiristys on kahdella silkkinauhalla.

Jaksoinpa askarrella 20 loruakin pussiin. Löysin valmiin lorupohjan sähköpostistani. Jokunen vuosi sitten tein omille lapsille lorukortteja ja ne olin lähettänyt tulostusta varten. Uusia loruja etsin muutaman googlen kautta. Korteista tein 10×10cm kokoisia (toiveiden mukaan). Jätin toisen puolen tyhjäksi,  jotta lorupussin saaja voi niitä itse koristella. Myös kontaktointi jäi siitä syystä.

Toinenkin lorupussi olisi to do-listalla. Tällä kertaa täytyy mitatat kappaleet, jotta kokoaminen on helpompaa. Lorut on onneksi valmiina :)

Puuvillaa ommellessa oli ihana käyttää uutta ompelukonetta. Tilasin sen black friday-tarjouksena. Ihana pfaff ♡ Olen täysin rakastunut siihen. Paljon opeteltavaa on, mutta perusjutut menee niin paljon helpommin kuin edellisellä laina-singerillä. Koneen mukana tuli vielä iso paketti lankoja ja viidet sakset. Toimituskin oli alle viikossa, kotiovelle!

-Taru

Ehta kohtasi Ommellisen

Minun omaa silmääni miellyttävät monet kuosit ja värit mutta yllättävän harvat kuitenkin kelpuutan omiin vaatteisiini. Lapsille yllätyspusseista tulleista kankaista kykenen käyttöön ompelemaan helpostikin.

Yksi sydämeni vienyt kuosi on Ommellisen lace. Ja ihan kaikissa väreissä!

Sanoin jo miehellenikin että taidan siitä kerätä itselleni kaikki värit 😍 "kerää koko sarja"

Nyt siis (kiitos ihanan siskoni joka Ommellisen avajaisista minulle toi joustocollegeja kun itse olin lakkametällä anopin kanssa) sain vaatekaappiini uudet tulokkaat:

Lace vihreänä 😘 ja hieman pidempään Ehtan mallina. Tämän sain tehtyä kohdistettua yllättävän kivuttomasti yhdestä metristä.

Ja vielä Anemone pinkkinä. Hieman lyhyempää Ehta-tunikana koska tein ystävälleni pipon samasta metrin palasta.

Hihat olen pitänyt 3/4 pituudessa nykyään koska töissä ne vaan on kaikista käytännöllisimmät. Työskentelen siis hoitotyössä joten pitkät hihat olisivat aina väärässä paikassa väärään aikaan.

Nämä tulevat (Anemone jo ehtikin) joka päiväiseen käyttöön.

- Marjo

Isänpäiväksi

Isänpäivä tuli ja meni.
Viimein postikin sai perille viimeiset lahjat että ne voi julkisesti kuvan kera julkaista.

Muistelisin että jostain blogista kuvan vuosi sitten bongasin ja päätin toteuttaa. Tarvikkeet hankin pikkuhiljaa jo varastoon valmiiksi kesän aikana.

Yhdessä lasten kanssa saimme yllättävän kivuttomasti ilman suurempia sotkuja tehtyä:

Kaksinkertaista trikoota olevat pipot lasten kämmenten kuvilla.
Toisessa musta vuori ja toisessa harmaa. Kankaat perin anopilta - taisivat olla R-Collectionilta aikoinaan hankittuja.

-Marjo

Voihan Ryhmä Hau

Meillä on fanitettu Ryhmä Hauta jo parisen vuotta.. eikä loppua tunnu näkyvän.
Kotoa löytyy pehmoleluja, ajoneuvoja, figuureja ja nyt enenevässä määrin myös kankaita!
Tätä pitävät yllä lähinnä lasten mummu (anoppini) ja kummit 😅
Lapsi tietenkin kiittää ja onhan kangas aina uusi mahdollisuus eli myös minä :)

Nuorimmaiselle en osaa oikein vielä muuta kuin housuja ommella. Bodyt tuntuvat olevan mielenkiintoni ulkopuolella joten ostan ne mielummin toistaiseksi. Kunhan pottaharjoitteluun siirrytään niin sitten alan paitoja surautella.
Sitä ennen siis keskityn vaatettamaan ompelemalla itseni ja tyttäreni.
Tyttärelle - Ryhmä Hau -fanille - taskutunika ja parit leggarit koossa 104

-Marjo

PaaPiin Pop-Up Kajaanissa

Minusta on ihana kun kangasfirmat muistavat myös meitä pohjoisemmassa asuvia ja erityisesti Kainuussa olevia.
Tällä kertaa Kainuun valloitukseen oli (on yhä kun tätä kirjoitan) lähtenyt kokkolalainen PaaPiin ihanine kankaineen 😘

Tyttären kanssa lähdimme piipahtamaan Kainuun Pirtillä samalla kun kauppaan suunnistimme. Emmekä todellakaan turhaan sinne menneet. Pop-Up Kempeleessä aikaisemmin laittoi miettimään liekö kangasvalikoima olisi kovinkaan kattava. Yllätys oli iloinen! Kankaita oli paljon ja myös joulua oli jo ajateltu!

Mukaan tarttuivat suunnitellusti jouluinen Siirin ja Myyryn joulukuusi -trikoo ja tyttären anovan ilmeen vuoksi Vintage autot -trikoo
"Tästä paita minulle"

Eli kaivoin jälleen luottokaavaksi muodostuvan PaaPiin Siiri tunikakaavan ja sainkin samalle illalle leikattua kankaan! Saumuroinnissa ja ompelussa meni muutama päivä lisää.

Kuten ole saattanut mainita vajaa 4 vuotias tyttäreni on keräilyiässä ja rakastaa vaatteissa taskuja. Olenkin ottanut tavoittekseni tehdä hänelle ompelemiini vaatteisiin taskun ja jos vain mahdollista niin useamman.
Tähän tunikaan tein kaksi taskua. Enkä voinut vastustaa kiusausta hyödyntää kuviota. Taskut on tukikankaalla vahvistetut ja vain päälle tikatut. Käyttö näyttää miten niiden käy, mutta pienellä kokemuksella uskoisin niiden ajan asiansa 😅

Lisäksi olen jostain blogista bongannut ihania tonttulakkeja, jotka onkin tehty kuosillisista tai muutoin "epäjouluisista" kankaista. Niinpä siis minäkin perässä!

-Marjo

Tarveompelua

Ompelusuunnalla on hieman hiljaisempaa ollu muutama pari viikkoa. Lähinnä pipoa tai pientä asustetta jaksanut tehdä. Muutamat kaavat sain piirretyä ja palautettua lehdet kirjastoon. Lapsi on sairastellut ja muuten on ollut kiireistä. Tarveompelua kuitenki hieman ehtinyt.

Vimman lettistä työkaverille pipo

Tyttäreille tuubihuivi

Miehelle pipo

Poika vaihtoi pois pinnasängystä ja uudessa sängyssä alimmainen laita oli sen verran korkealla patjan reunasta, että välistä mahtui tyyny tippumaan. Yksi yö poika oli saanut toisen jalanki sivulaidan väliin jumiin. Tietysti itki puoliunessa kun ei tajunnut, miten pääsee irti. Mietin sitten, millaisen patentin saisin ommeltua. Lopulta päädyin ompelemaan pötkylän /"madon", joka oli tuohon rakoon riittävän paksu tukkimaan sen. Samalla pääsin käyttämään loputonta tilkkulaatikkoani. Leikkasin tilkuista saman levyisiä mutta eri pituisia paloja. "Raidoista" ei siis tullut tasapaksuja. Aivan kirjavan väristä en halunnu pötkylästä, joten valikoin vähän sävyn mukaan. Sitten vain saumuroimaan yhteen palat. En käyttänyt ollenkaan tukikangasta (koska se oli loppu). Tilkut olivat lähinnö trikoota. Täytteeksi käytin kangassilppua ja vanhan tyynyn vanuja. Olen laittanut yhteen pussiin kaikki pikkusoirot ja ompelujätteet, jotta voi täytteeksi tunkea myöhemmin. Pötkylästä tuli aika raskas ja pitkä, mutta pysyypä hyvin paikallaan!

Leikkausseuraa ♡

Valmis pötkylä

Laiskan pelastus - FOE-nauha

Voitin Oulun Pop-upissa Tyyne-Esteriltä 2m kankaita, joista perhoset tytär varasi paitakankaaksi heti. Toteutus on hieman odottanut, kun kaavojen piirtäminen 1 vuotiaan kuopuksen kanssa on hieman sanotaanko haasteellista 😅

Viime viikolla vihdoin sain kaavat ja kankaat leikattua. Myös Versonpuodin Kuha-pussikin kotiutui siskoltani, joten pääsin sarjatyönä tekemään tunikoita.

Olen nyt ihastunut PaaPiin kaavakirjan yksinkertaisiin kaavoihin. Tällä kertaa kaavavalinnaksi valikoitui Siiri -tunika koossa 104cm.

Twistinä lisäsin molempiin tunikoihin raitakankaasta taskun. Raitakangas eksyi pidennetyltä viikonloppureissulta mukaan Jyväskylän kangaskaupasta. Käynnin arvoinen paikka - vaikka olisin voinut vannoa navigaattorin ohjastaneen harhaan kun omakotitalo-alueelle meidät opasti 😁

FOE-nauhaa olen nyt innostunut käyttämään tajuttuani sen yksinkertaisuuden. Suoralla ompeleella  olen kiinnittänyt FOEn pääntielle ja pussittanut helmaa - Nopeaa ja yllättävän siistiä. Lisäksi FOEta on mahdollista ostaa lähes kaikissa sateenkaaren väreissä. Itse olen hamstrannut lähinnä mustaa ja valkoista.

-Marjo

Myyjäisiä kohti

Ruuhkavuodet tuovat omat haasteensa harrastamiseen. Niinpä kaikki on aloitettava hyvissä ajoin.
Lupauduin viime vuonna joulumyyjäisiä täksi vuodeksi. Tarkoituksenani olisi päästä eroon kankaista jotka ovat pitkään odottaneet tarkoitustaan kaapissa ja samalla kerätä rahaa lasten (mitä uskomattomimpiin) joululahjatoiveisiin 😅
Vaikka tuskin tuottoa tulee niin paljon että kladiaattorit -ohjelman pyramidia saan hankittua vanhemmalle 🙈😁

Kosteussyöpöt ovat ensimmäiset valmistuneet. Kissanhiekkaa sisältävät Marimekon kankaasta ommellut pussukat on testattu omassa autossa ja hyvin toimivat 👌 ei ole ikkunat olleet huurussa sisältä.

Tein myös tällaisessa muodossa muutaman, jotka sopivat vaikka kumisaappaiden taikka luistimien sisään.

Lisäksi lisää tilkkupeittoja.

Ja rapinaleluja.

- Marjo

Ihana kamala peittari

Tein kummitytölleni viemiseksi uudet housut ja bodyn. Bodyn loppuhuolitteluissa peittari kuikutteli taas ja tulos ei sisäpuolelta ole kaunista katseltavaa. Ärsyttää, kun muutoin vaatteet onnistuivat mielestäni ihan hyvin. Neppareitten kiinnityksen kanssa yritin olla huolellinen, mutta aina pientä värkkäämistä niiden laitto. Onneksi Prymin pihdeillä laitto on kohtuullisen helppoa. Muistaa vaan tarkistaa, miten päin nepparit tulee. Ja tietysti koittaa oikeaan kohtaan tähdätä! Ensimmäiset nepparit vuosi sitten kiinnitin vasaroimalla. Onnistuihan se niinkin, mutta oli äänekkäämpää ja isompi riski epäonnistua.

Mutta se kiukuttelun aihe.. Tilasin kesällä Karnaluksista Virosta itselleni Janomen coverpro 2000cpx peitetikkikoneen/tasosaumurin.  Sillä on mukava huristella menemään. Kone on ainakin saumuriani reilusti hiljaisempi. Nykyisin en ompelukoneessa kaksoisneulaa käytä lainkaan. Hihansuut, helmat ja usein myös pääntiet (laiskuuttani) ompelen peittarilla. Niin helppoa! Ommel joustaa huomattavasti enemmän, joten se ei venyessään katkea. Lapsetkin saavat paidat pujotettua paidat pään yli helposti.

Mutta entäs ne paksut saumat ja monet kangaskerrokset? Niissä välillä tökkii. Olen lukenut (lähinnä keskustelupalstoilla ja facebook-ryhmissä), että syöttäjiä kannattaisia nostaa ylemmäs. Olen tutkaillut omaa konettani eikä syöttäjät erityisen alhaalla ole. Voisihan tuota kokeilla, mutta vielä en ole uskaltanut. Toisena vaihtoehtona olen miettinyt langan vaikitusta tikkiin. Musta lanka toimii ompelukoneessakin huonoiten, joten olisikohan vika vain siinä. Ärsyttää kun kone välillä toimii kuin unelma ja välillä ei saa kuin suttua aikaiseksi. Kone myös vaatii ns. sisäänajoa, joten toivoa vielä on. Ompelumetrejä vaan urakalla lisää!

Kummitytölle ❤️

Lupasin laittaa kuvaa, kun saan kummitytölleni PaaPiin vilja-taskumekon tehtyä ja annettua (jotta yllätys säilyisi loppuun saakka yllätyksenä).

Satuimme olemaan viime viikolla syntymäpäiväjuhlien aikaan sairaana joten kaikki viivästyi.. onneksi olen tyttäreni kanssa yhtä malttamaton, että lahja piti käydä ohi kulkiessa jättämässä oveen ripaan (toivottavasti) ilahduttamaan.

Eli PaaPiin Vilja-taskumekko kohtasi Vimman merenpoika-letin. Jotenkin Frozen henkinen etten sanoisi 😘

- Marjo

Uus lemppari

Eilen illalla saksin ja tänään jo valmis! Tää on ihan parasta. Monesti menee monta päivää tai viikkoa, että saa suunnitelman toteutettua alusta loppuun asti. Okei, myönnetään. Ei se ehkä tälläkään kertas ollut niin lyhyt toteutus, jos lasketaan se suunnitteluvaihe mukaan. Kankaan olin ostanut joskus keväällä Eurokankaan palalaarista, ajatuksella tehdä neuletakki. Kaavankin piirtelin Ottobren 2/2015 lehdestä ajat sitten. En vain saanut aikaiseksi. Tuli miljoona muuta juttua. Ainakin ajatuksena.

Vihdoin tartuin projektiin saksimalla neulekankaan, ilman muutoksia ja ilman ohjeitakin. Tänään ommellessa sain miettiä järkevintä ompelujärjestystä muutamaan kertaan. Kertakaan ei tarvinnut ratkojaa käyttää! Ompelu siis sujui mukavasti. Muutamaan kertaan tein välisovituksia, jotta hahmotin käänteet paremmin.

Loputuloksesta tuli mukavan rento, mutta siisti. Pikkusen pienempi olisi voinut olla. Kaava pääsee jatkokn ehdottomasti. Täytyy kokeilla myös trikoosta tai joustocollegesta. Harmi vain kaikkia kivoja kankaita on liian vähän näin liehureunaiseen takkiin. Kangaslakkokin pitää edelleen, joten uusia ei vielä tilata.

Kuvauksesta vielä sananen. Mustat kankaat on niin turhauttavia. Joko väri näyttää harmaalta tai sitten kappaleijta ei erota toisistaan.. no, eipähän pienet virheetkään näy niin helposti!

- Taru

Hyvissä ajoin(ko?)

Jep.. joulu lähestyy.. reipas 3 kuukautta vielä aikaa..

Jo viime vuonna päätimme lähteä ystäväni kanssa joulutorille myymään käsitöitämme. Tuolloin ajattelin sen olevan helppo nakki kunhan aloittaisin silloin jo rauhassa omaan tahtiin valmistelut (siis 1,5 vuotta etuajassa).
Niinpä niin..

Vuosi meni ja muutama viikko sitten Facebook palautti kaiken mieleen.. Kainuulaisen Joulutorin facebook-sivu nousi Facebookia selatessani uutisiini! Voih en ollut aloittanut enkä edes tiennyt mitä kannattaisi saatikka saisin aikaiseksi tehdä..

Kuumeisesti googlettamaan ja pommittamaan siskoa Whatsapp-viesteillä.

No nyt on tehdas käynnissä hitaasti mutta varmasti - etenen tekemäni kuukausisuunnitelman mukaisesti.. ja rönsyilee välillä.

No tilkkupeittoja tulee ainakin!

Tämä on tyttären vaatimuksesta tehty hänen nukkevauvalleen 😘

-Marjo

3x luotto(housu)kaava

Muutaman edellisen kerran olen jaksanut kokeilla uutta kaavaa. Lukea ohjeita, silittää välissä ja ommella useamman tunnin yksityiskohtia. Nyt päätin, että haluan peruspertsaa, äkkiä kankaasta valmiiksi vaatteeksi. Luottokaavat siis esiin ja saksimaan.

Omat leggarit olin jo hieman aiemmin saksinut ja nyt nekin tuli samalla valmiiksi. Itselleni hyvä kaava on ollut Ottobren 5/2016 lehdestä. Sillä kaavalla olen useammat leggarit itselleni surruutellut, vyötärökaitaleen toteutus hieman vain vaihdellut. Tämän kertaiset legginsit tulivat ihanasta Hellinin lycra poniletistä. Ensimmäiset lycralegginsit itselleni! Vaihdoin koneisiin uudet neulat, jotten rei'iätä uutta ihanaa kangasta pilalle. Säädin myös saumurista piston pituuden lyhyemmäksi, jotta sauma joustaa paremmin pituussuunnassa. Lycraa oli helppo ommella, vaikka hieman liukkaampaa käsitellä.

Toisena luottokaavana PaaPiin kirjasta legginsit tytölle kokoa 116cm. Syksyn saapuessa housut saavat olla paksummat, joten materiaaliksi valitsin joustocollegen. Ommellisen jc on mukavan tuntuista ja vähän ohuempaa, joten sopii hyvin legginseihinkin. Kankaana Babushka roses, josta tein aiemmin bomberin itselleni.

Pojalle olen tehnyt ne muutamat liian isot housut kaappiin odottelemaan, joten tuntui luotettavammalle kaivaa vielä aiempi housukaava esille. Kangas PaaPiin pehmeä ja paksu jc. Kaavan olen viime syksynä piirtäny sekä 80cm että 86cm koot samaan. Nyt pidensin lahkeita reilummin ja tein kauttaaltaan väljemmät. Resorit jäi lyhyiksi, mutta vaihdan ne myöhemmen, jos housut kaipaavat lisäaikaa ja ovat muutoin sopivat. En muista mistä Ottobresta kaava on. Viime syksynä harrastusta aloitellessa, en ole hoksannut kirjoitella lehtien tietoja ylös.. Myöhemmin vasta viisastuin.

Seuraavaksi voisi hiljalleen aloitella joulupakettien ompelua. Siinä onkin miettiminen, miten saisin salassa tehtyä. Lapset vielä uskovat joulupukkiin, joten ei äiti voi tehdä lahjoja serkuille. Tarhan tädeille sentään kerrankin ehtisi miettiä hyvissä ajoin jotain. Olisiko ideoita?

- Taru

Leikki-ikäisen farkut

Pojille tuntuu hankalalta löytää mitään siistimpää vaatetta, ilman että ne on jäykät ja epämukavat päällä. Esimerkiksi farkut tuntuu olevan hankalat pukea ja leikkiessä valuvat tai kirraavat. Pidempään ollut tarkoituksena tehdä siistimmät housut pojalle, joilla olisi kuitenkin mukava olla.

Kankaana minulla ensimmäisessä kokeilussa oli Verson puodin farkku-efekti joustocollege. Materiaali mukavan tuntoinen ja joustava, mutta ulkonäöltään pitkälti farkkukankasta muistuttava. Kaavana Ottobren 4/2016 lehden 22. Little basic. Koko on 98cm, joten meidän 2v pojalle nämä ovat vähän turhan suurta kokoa. Mutta ompahan sitä kasvunvaraa!

Lähi aikoina olen onnistunut tekemään kolmet liian isot housut pojalle. Kaapista meinaa sopivat housut loppua kesken, kun iso kasa on taas jäänyt pieneksi ja lahjoitin niitä eteen päin. Täytyy seuraavista yrittää tehdä vähän sopivammat, pienemmällä kasvunvaralla..

- Taru